Imaginary Homelands

Yhdentoista vuoden jälkeen Disa päätti muuttaa pääkaupunkiseudulta takaisin Pohjanmaalle ja Vaasaan – nyt mukana olivat myös mies ja kaksi lasta.

Taustalla oli hiipivä nostalgian tunne.

– Eräänlainen kaipuu takaisin, Disa kuvailee tunnetta, – vaikka tiesinkin, että saatan unelmoida jostain, mitä ei ole koskaan ollutkaan. Salman Rushdie kuvailee tätä sanoin Imaginary Homelands.

Kuitenkin ajatus muutosta tuntui kauan aikaa epärealistiselta – jopa mahdottomalta. Disa ja hänen miehensä olivat kumpikin ehtineet luoda verkostonsa pääkaupunkiseudulle, ja uramahdollisuudetkin olivat siellä. Ajan myötä muuttoa puolsivat kuitenkin käytännön asiat.
– Esimerkiksi se, että meillä oli kaksi lasta, mutta isovanhemmat asuivat muualla. Tuohon aikaan mieheni matkusti vielä työssään paljon, ja usein olisimme tarvinneet hoitoapua lasten sairastaessa, tai kun päiväkoti järjesti vanhempainillan. Pitkät etäisyydet työpaikkojen, päiväkodin ja kodin välillä on myös yksi niistä syistä, joita Disa kaksi vuotta muuton jälkeen muistelee. – Joko jouduimme tyytymään lyhyempiin yöuniin, tai sitten piti tehdä lyhyempää työpäivää ja jatkaa töitä kotona. Istuimme linja-autoissa ja lähijunissa tai autossa, oli mahdotonta yhdistää kulkeminen hyötyliikuntaan, tai tehdä ekologisia valintoja ja kävellä tai pyöräillä.
Töissä ei ehtinyt olla tarpeeksi paljon, mutta ei kyllä kotonakaan. Yhteinen aika perheen kanssa oli kortilla. Liikaa aikaa sai kulumaan kulkemiseen eri paikkojen välillä. – Elämänlaatu ei ollut sitä, mitä olisimme toivoneet. Tarve tehdä asioille jotain oli yhä akuutimpi, Disa kertoo.

Selkeää nostetta arkeen

Sitten muutto olikin tosiasia eikä enää ajatus. Disa oli tosin miehensä kanssa jo huomannut, että muutto kotiseudulle ja lähelle isovanhempia, ja muut perustavanlaatuiset päätökset olivat olleet nouseva trendi heidän omassa tuttavapiirissään.

Elämä Pohjanmaalla on merkinnyt nelihenkiselle perheelle selkeää nostetta arkeen. – Lähes kaikki on helpompaa ja elämme nyt hyvää arkea, Disa kuvailee nykytilannetta. – En etukäteen tiennyt, miten vaikeaa työpaikan löytäminen olisi, mutta sekin asia on lutviutunut hienosti. Lisäksi lyhyet etäisyydet ovat suuri etu, koskaan ei oikeastaan tarvitse ottaa huomioon kulkemiseen liittyvää aikaa, olipa sitten menossa töihin, päiväkotiin, harrastuksiin tai ystävien luokse kyläilemään. Sitä paisti moneen paikkaan pääsee pyöräillen tai kävellen. Perheellekin on jäänyt enemmän yhteistä aikaa.

Vaikka voisi ajatella, että kahden lapsen ja kahden aikuisen perhe helpommin löytäisi kulttuuritarjontaa pääkaupunkiseudulta, ovat mahdollisuudet nauttia erilaisista tapahtumista ja muusta olleet Vaasassa paremmat. – Nyt kaikki on todella helposti saavutettavissa, Disa vahvistaa.

”Täällä ihmiset eivät ajattele häiritsevänsä”

Disa on lopuksi vielä saanut vastatakseen kysymyksen, miten hän markkinoisi Pohjanmaata sellaiselle, joka pohtii tänne muuttamista.

– Nostaisin esille suuret hyödyt, kuten lyhyet etäisyydet, henkilökohtaisen ja nopean palvelun, kaksikielisen julkisen hallinnon, kaksikielisen työelämän ja kaksikieliset palvelut. Uramahdollisuudet ovat täällä hyvät ja jos haluaa, voi asuminen ja työskentely olla kansainvälistä, saaristo ja meri ovat lähellä mökkeilyä ajatellen. Koulutus, työmahdollisuudet, sairaanhoito, design, kulttuuritarjonta hienoine näyttelyineen, museoineen ja musiikkitapahtumineen, hyvät lehdet ja hyvä ruoka – lähes kaikki on korkealaatuista. Jos haluaa, voi elämä olla ekologista ja hyötyliikunnan harrastaminen on helppoa. Täällä on vielä eräänlaista estotonta ystävyyttä ja naapuruutta, täällä tavataan ilman suurempia suunnitelmia – täällä ihmiset eivät ajattele häiritsevänsä muita niin paljon.

Tuntuu siltä, että tämänkertainen paluumuuttajamme on onnistunut pukemaan sanoiksi jotain sellaista, jolle ei useinkaan niitä löydä. Tietenkin voi olla, että näiden peruspiirteiden tunnistaminen vaatii juuri nuo runsaat kymmenen vuotta maakunnan ulkopuolella.

Päivitetty 14.10.2014, Kello 14.53, Crea Admin.